Töihin pyöräileminen säästää luontoa

bicycle-932007_1280

Tietysti pyöräilyn fyysiset ja henkiset hyödyt ovat tärkeitä, mutta on pyörällä liikkumisessa vielä sekin etu, että se säästää luontoa. Ja kun pyöräily ei kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja ja on ekologista, kannattaa valita pyörä työmatkalle auton sijaan, aina kun se vain on mahdollista. Jos työpaikalla ei ole paikkaa mihin jättää pyörä tai suihkutiloja, kannattaa asia nostaa esille. Varmasti löytyy muitakin, jotka mielellään vaihtaisivat autoilun pyöräilyyn, ja bicycle-932007_1280yhdessä on helpompi saada muutosta aikaan.

Tässä muutamia vinkkejä työmatkan pyöräilyyn:

Jos pyöräileminen töihin tuntuu rankalta, voi homman aina aloittaa helpommin. Vaikka niin, että ensin maanantaina pyöräilee töihin mutta tulee autolla takaisin (julkinen liikenne tai kaverin kyyti), seuraavana päivänä menee taas autolla mutta tuleekin pyörällä takaisin ja niin edelleen. Pikkuhiljaa voi toki lisätä pyöräilyn määrää.

Ennen töihin lähtöä kannattaa ottaa selville mikä on paras pyöräilyreitti. Se kun ei välttämättä ole ollenkaan sama kuin autolla mentäessä. Muista myös varustaa pyöräsi valoin ja heijastimin, ja käytä aina kypärää.

Töissä voi näyttää ihan yhtä raikkaalta ja tyylikkäältä kuin aina ennenkin, kun käy suihkussa pyörämatkan jälkeen (jos matka on vähän pidempi tai säät erityisen hiostavat), ja ottaa mukaan toiset vaatteet, jos mieluiten työskentelee jossain mikä ei pyöräilyyn sovi.

Varustele pyörä itselle sopivaksi! Kannattaa laittaa juomateline jos sellaista ei ole, kori jos sille on tarvetta, kompassikin voi olla hyödyllinen tai älypuhelinteline, johon saa puhelimen tai iPadin laitettua kätevästi. Ja tämä siis sen takia, että siinä voi pitää GPS-laitetta ja karttaa hyvin näkösällä, niin ei varmasti eksy ja osaa seurata oikeaa reittiä.

Tiesitkö muuten että liikenne on yksistään toiseksi suurin kasvihuonepäästöjen aiheuttaja? Tämän lisäksi autoilu myös maksaa yhteiskunnalle, kun taas valitsemalla pyörän tuottaa säästöä siinäkin mielessä. Ja kun ottaa vielä huomioon, että monet eivät liiku ollenkaan tarpeeksi, niin tässä saa samalla yhdistettyä monet hyödyt. Tai jos töihin ei ole mahdollista pyöräillä, kannattaa ottaa tavoitteeksi pyöräillä aina kun mahdollista vapaa-ajalla, eli kun vaikka menee käymään kaupassa tai ystävän luona.

Pyöräilemisen vapaus

cycling-828646_1280

Perinteisesti pyöräily on suosittu liikuntamuoto, mutta monille se on myös paljon enemmän. Polkupyörällä matkustaminen, oli sitten matkalla töihin tai vaikka Eurooppaa kiertämässä, tuo monille erityisen vapaudentunteen. Omalla pyörällä liikkuessa ei tarvitse olla riippuvainen aikatauluista tai liikenneruuhkista, vaan voi mennä omaan tahtiin ja sinne minne nokka näyttää. Pyörä ei ole cycling-828646_1280riippuvainen bensiinistä, ja pyöräilijä voi itse opetella tekemään pyöräänsä tärkeimmät korjaukset, niin että matka voi jatkua vaikka välillä mutkia matkaan tulisikin.

Vaikka pyörään saa toki uppoamaan suuriakin summia rahaa, se ei ole millään lailla pakollista. Kunhan vain hankkii tarpeeksi hyvän ja omille tarpeille sopivan pyörän ja pitää siitä huolta, voi samalla menopelillä tulla ja mennä vuodesta toiseen. Tietenkin välillä kannattaa vaihtaa uudet renkaat ja muuta pientä. Mikä pyöräilystä kuitenkin todella tekee vapaata, on sen riippumattomuus ja kuinka pyöräilijä voi olla kosketuksissa luonnon kanssa. Mieli lepää kun maisemat vilistävät ohitse, ja kun samalla tulee tehtyä fyysistä työtäkin niin varmasti illalla uni maittaa ja mieli on ihan eri tavalla virkeä.

Vapautta pyöräilyyn tuo myös pyöräilijän oma päätösvalta. Omia reittejä voi suunnitella omien mieltymyksien mukaan, ja matkalle voi lähteä joko yksin tai yhdessä. Jos kiinnostuksen kohteena on Eurooppa, niin siitä vain valitsemaan monista eri suosituista pyöräilyreiteistä, joita löytyy eri vaikeustasoissa ja pituuksissa sekä tietenkin kaikenlaisissa maisemissa. Tai sitten voi alkaa suunnitella pidempääkin reissua, joka voi yltää mantereelta toiselle. Ja aina tärkeintä ei edes ole se missä pyöräilee, sillä pyöräilystä voi nauttia ihan yhtä lailla mukavasti omilla kotikulmilla. Jos ei ole pitkien matkojen ystävä, niin pyöräilystä onkin hyvä tehdä tapa, ja mennä vaikka töihin ja muualle aina pyörällä, tai muuten vain pyöräillä vapaa-aikana ympäriinsä. Niin sitä alkaa ehkä arvostamaan omia kotiseutujakin ihan uudella tavalla.

Useasti käykin niin, että kun pyöräilyn aloittaa niin ei sitä enää voi lopettaakaan, kun maailman alkaa nähdä ihan uusilla silmillä ja uusilla mahdollisuuksilla. Pyöräily tuo elämään iloa ja parantaa fyysistä kuntoa, joka taas tuo lisää vapaudentunnetta elämiseen.

Le Tour de France – intohimoisen pyöräilijän unelma

alberto-contador-le-tour-de-france-2010-rotterdam-prologue

Le Tour de France eli Ranskan ympäriajo on maailmanluokan pyöräilytapahtuma, jolla on pitkä historia. Tämä on maantiepyöräilyn tärkein tapahtuma, ja ensimmäisen kerran se järjestettiin vuonna 1903. Alunperin kisa järjestettiin L’Auto-lehden myynnin kasvattamiseksi, mutta pian siitä tuli niin suosittu että sitä pidennettiin, ja sen suosio levisi ympäri maailmaa. Myös ajajia alkoi osallistua kilpailuun useista eri maista. Ranskan ympäriajo on yksi kolmesta suuresta ympäriajosta, joista kaksi muuta ovat Italian ja Espanjan ympäriajot, vaikkakin Ranskan ympäriajoa pidetään tärkeimpänä.

Perinteisesti Le Tour de France pidetään heinäkuun aikana, ja sen reitti on eri alberto-contador-le-tour-de-france-2010-rotterdam-prologuevuosina vähän erilainen. Viime vuosian reitin pituus on kuitenkin ollut jotain 3000 ja 4000 kilometrin välillä. Koska reitille mahtuu sekä Pyreneet että Alpit, on kilpailu yksi maailman rankimmista yhtäjaksoisista urheilusuorituksista. Ajajan tulee olla monipuolinen ja kyetä vahvaan suoritukseen sekä henkilökohtaisissa aika-ajoissa että myös rankoissa nousuissa, joten jos ajajalla on jokin tietty alue heikompi, hän yleensä keskittyy koko ympäriajon voiton sijaan tavoittelemaan jonkin yksittäisen etapin voittoa. Suurin osa kilpailijoista on mukana joka tapauksessa oman tallinsa vahvimman ajajan tukemista varten.

Koko kilpailussa johtavassa asemassa oleva pitää yllään keltaista paitaa, paras kirimies saa vihreän paidan ja paras mäkiajaja eli vuorten kuningas saa ylleen punapilkullisen valkoisen paidan.

Ranskan ympäriajossa kaikkein menestynein kilpailija oli yhdysvaltalainen Lance Armstrong, kunnes hän jäi kiinni dopingista ja kaikki Armstrongin seitsemän voittoa mitätöitiin. Näille vuosille ei kuitenkaan palkittu uutta voittajaa. Kun Armstong on poissa laskuista, Ranskan ympäriajoin menestyksekkäimmät kilpailijat ovat Eddy Merckx, Jacques Aungetil, Bernard Hinault ja Miquel Indurain, joilla kaikilla on hallussaan viisi voittoa. Maailman parhaana pyöräilijänä pidetyllä belgialaisella Eddy Merckxillä on myös eniten etappivoittoja, sillä hän on tunnettu aggressiivisesta tyylistään, jolla hän pisti menemään kaikilla etapeilla muiden ohi, sekä kilpailun alussa, lopussa että vaativilla mäkiosuuksilla.

Ranskan ympäriajo kiehtoo monia, ja vaikkei siihen itse pääsisikään osallistumaan, on kilpailun seuraaminenkin mielenkiintoista. Le Tour on myös mitä suosituin vedonlyöntikohde, vaikkei pyöräily yleensä urheiluvedonlyönnissä muuten olekaan suuremmin esillä.

Maailman kallein polkupyörä

b3d878322501c51e4193c407bbec35bd

Polkupyörät ovat niin yleisiä kulkuvälineitä, että niitä löytyy ympäri maailmaa melkeinpä minne tahansa sitten meneekin. Siinä missä lapset vilistävät ympäri kylää vain omaksi ilokseen, jotkut pyöräilevät ammatikseen ja toisille se taas on matkustuskeino ja elämäntapa. Koska pyöräilijöitäkin on niin erilaisia, löytyy b3d878322501c51e4193c407bbec35bdpyöriäkin kaikkiin tarkoituksiin, ja tietenkin kaikissa hintaluokissa. Yleensä tavalliselle pyöräilijälle riittää polkupyörä, josta ei tarvitse pulittaa itseään kipeäksi mutta joka vastaa pyöräilijän tarpeita ja kestää käytössä. Mutta jos kuitenkin haluaa oikein hifistellä, niin kyllä niitä kalliitakin polkupyöriä tästä maailmasta löytyy. Ja nyt ei siis puhuta muutaman tonnin maastopyörästä, vaan oikeasti kalliista menopeleistä.

Maailman kallein pyörä on epäilemättä House of Solid Gold 24K Gold Extreme Mountain Bike. Tämä maastopyörä on siis aitoa 24-karaatin kultaa, ja niitä valmistetaan vain 13 kappaletta. Valmistajan logo muodostuu pyörään 600 mustalla timantilla ja 500 kultaisella safiirilla, ja sen satula on ruskeaa alligaattorin nahkaa. Ja mitä tämä lysti sitten maksaa? Tasan miljoona dollaria. Mutta mikäs siinä jos ylimääräistä rahaa on, herää vain kysymys että missä tällaisella glamour-pyörällä oikein voi ajaa? Ainakaan sitä ei kannata ihan mihin tahansa jättää parkkiin.. Tai sitten voi tehdä niin kuin eräs lontoolaismies erään toisen luksuspyörän kohdalla (joka sekin on kultaa), ja laittaa pyörän asunnon seinälle koristeeksi, taidetta kun se jo on. Tämä toinen megakallis pyörä muuten maksaa 80 000 euroa, ja niitä on valmistettu ainoastaan 10 kappaletta. Käsintehty kultainen pyörä pitää myös sisällään Swarovski-kristalleja, ja pyörä on ruotsalaisen Aurumanian laatutekoa.

Jos taas kulta ja timantit eivät sovi tyyliisi, voit aina ihailla Trek Modane Butterfly –pyörää, joskin sen hankkiminen itselle voi olla aika kiven takana. Damien Hirstin suunnittelemassa pyörässä on käytetty koristeluun satoja oikeita perhosia, ja pyörä onkin saanut tästä kritiikkiä osakseen. Pyörän arvon nosti kuitenkin ihan uuteen huippuunsa, kun Lance Armstrong ajoi sillä Le Tour de Francen viimeisen osuuden vuonna 2009. Sitten pyörä myytiinkin 500 000 dollarilla, ja siitä tuli aikansa kallein pyörä.

Euroopan parhaat pyöräreitit

250px-Viaplatasvg

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, nimittäin jos pyöräilyyn on hinkua, kannattaa kokeilla Eurooppaa. Eurooppa on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia pyöräreittejä, joten esitelläänpäs nyt niistä muutamat.

1. Hyvä vaihtoehto on Pariisi-Lontoo on pyöräreitti, jonka suorittamiseen menee noin viikko. Lontoon Olympialaisia varten on nimittäin kehitetty Avenue Verte, joka yhdistää nämä kaksi kaupunkia hienosti. Matka taittuu halki pienten kylien ja maaseudun, ja lautallakin tietysti pitää vähän matkaa mennä.

2. Via del Plata on vanha pyhiinv250px-Viaplatasvgaellusreitti Espanjassa, joka menee Sevillasta Santiago de Compostelaan. Reitti on noin 1000 kilometriä ja enimmäkseen päällystämättömillä teillä.

3. Tonavan pyörätiellä taas tulee tutuksi sekä Saksa, Itävalta, Slovakia että Unkarikin. Tämä on Euroopan suosituin pyöräreitti ja ehdottomasti kokemisen arvoinen, sanovat pyöräilijät. Reittiä voi jatkaa aina Mustalle merelle saakka, ja se on enimmäkseen tasaista tietä.

4. Alsacen viinireitti taas vie läpi romanttisten ranskalaisten viinitarhojen, ja kylästä toiseen pyöräillessä pääsee ihastelemaan kauniita ja vanhanaikaisia maalaistaloja. Reitin nimi on Route du Vin d’Alsace.

5. Greenways Bike Route taas vie innokkaan pyöräilijän Prahasta Wieniin, ja matkan varrella ihastellaan mahtavia linnoja ja historiallisia kyliä.

6. Wild Atlantic Way vie läpi Irlannin, jossa nautitaan hulppeista maisemista ja pienistä kylistä, joissa on hyvä pysähtyä vaikka pubissa käymään.

7. Ja sitten jos vielä yhdistetään Euroopan kaksi suosittua kaupunkia joissa kannattaa kaikkien käydä, eli Berliini ja Kööpenhamina. Näidenkin välillä voi nimittäin porhaltaa pyörällä menemään, matkan pituus on noin 700 km eli kahdessa viikossa taittuu mukavasti.

8. Myös Islannissa voi seikkailunnälkäänsä tyydyttää pyöräilemällä paikasta toiseen. Maisemat ovat jylhän kauniit, ja edullista majoitustakin löytyy nykyään paremmin.

Euroopassa on yleisesti ottaen hyvä pyöräillä, eikä pyörän ottaminen junaankaan tai hostelliin ole ongelma eikä mikään. Ja jos oikein pitkälle pyöräilyreitille lähtee, niin voihan sen tehdä myös osissa, sillä nähtävää ja koettavaa riittää monissa kaupungeissa. Pitkille pyöräretkille kannattaa aina valmistautua huolellisesti, ja lukea vaikka netistä ohjeita ja vinkkejä niin sekä pyörän valintaan, valmistautumiseen kuin mitä pakata mukaankin, tai minkä verran rahaa millaisellekin reissulle on hyvä varata.

Vegas kahdella pyörällä

welcome-to-las-vegas-1086412_1280

Las Vegas on legendaarinen ja suosittu matkailukohde, jossa on yleensä tapana vuokrata auto ja huristella sillä kasinolta toiselle, kun parkkeerauskin on yleensä ilmaista. Mutta mitäpä jos säästetään rahaa (jotta voidaan pelata nekin kasinolla) sekä luontoa, ja lähdetään ympäri Vegasia pyöräillen?

Jännittävästä Las Vegasista löytyy pyöräilyreittejä ja –retkiä eritasoisille pyöräilijöille. Tällöin yleensä lähdetään kaupungista ja pyöräillään ennemminkin luonnon helmassa, sillä näyttäviä maisemiahan Nevadassa riittää. welcome-to-las-vegas-1086412_1280Koska tarjontaa on pyörien saralla, turisti voi helposti vuokrata itselleen hyvän menopelin ja vilistää sillä myös kasinolta kasinolle, jos sen vain saa parkkeerattua johonkin järkevästi.

Las Vegasissa riittää nähtävää ja koettavaa, ja kaupunki onkin tunnettu ylenpalttisesta kasinomaailmastaan, josta voi löytää mitä tahansa. Kirjat ja elokuvat kuten Fear and Loathing in Las Vegas ovat tehneet Vegasista kuuluisan, ja kaikilla on varmasti paikasta mielikuvansa. Las Vegas on siinäkin mielessä mielenkiintoinen paikka, että siellä paikoittain tuntuu kuin koko Vegas olisi jäänyt jonnekin 70-luvulle, ja jatkaa vain loppumatonsa juhlintaansa jolle loppua ei näy. Motellien kyltit repsottavat ja valot palavat vain osittain, kirjaimia puuttuu, mutta kasinot ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa. Ja siellä sitä menoa riittää. Yöpymispaikkojen valinnassa on valinnanvaraa, ja asiallista majoitusta löytyy kaikissa hintaluokissa. Tietenkin voi valita jonkin hienon hotelli-kasino –kombon suoraan Stripiltä eli pääkadulta, tai sitten voi hankkia halvemman majoituksen vähän etäämmältä, niin tulee sitten sitä pyöräilyäkin kun kasinoille lähtee.
Nykypäivän tekniikalla on mahdollista pelata kasinopelejä jopa pyöräillessä. Omaan mobiililaitteeseen ladattava ipad slots -sovellus mahdollistaa pelaamisen missä tahansa ja milloin tahansa. GamingClub Casino on ilmainen iPhonelle ja iPadille ladattava applikaatio. Pelaaja saa kunnon VIP-palvelun erilaisten bonusten ja etujen muodossa. Muista kuitenkin pyöräillessä seurata liikennettä ja pysähdy, mikäli peli käy liian jännittäväksi!

Pyörällä liikkumisessa on sekin hyvä puoli, että pääsee hyvin näkemään eri kasinoita saman yön aikana. Autolla voi olla ärsyttävä lähteä ajelemaan, kun pitäisi hakea se parkista ja sitten taas parkkeerata ja vaikka mitä, ja kävellen taas matkat voivat olla liian pitkiä. Pyörällä siis pääsee, kunhan ottaa huomioon että liikenne voi olla paikoittain aika villiä ja sekavaa, joten varovainen kannattaa tietenkin olla. Ja sitten on vielä sekin vaihtoehto, jos haluaa oikein cooliksi heittäytyä, että lähtee matkaan moottoripyörällä. Tällöinhän kannattaa aloittaa matka vaikkapa Los Angelesista (tai käydä siellä Las Vegasin jälkeen), niin saa vähän roadtrippiä ylväissä maisemissa mukaan matkustamiseen.

Pyörällä Monacossa

Monaco on tunnettu hienoista rikkauksistaan ja loistostaan, ja siinä on vanhan ajan upeaa tunnelmaa. Tämä pieni valtio nauttii glamourista, yläluokkaisesta juhlinnasta ja Välimeren ihanasta säästä, joka kutsuu turistejakin vierailemaan kauniissa valtiossa. Erityisesti Monacon suosiosta ja tunnettavuudesta voidaan kiittää Monte Carloa, jossa kelpaa kaikkien kasinoelämyksistä kiinnostuneiden itseään viihdyttää kuuluisalla kasinolla.

Koska Monaco on niin kamalan pieni (koossaan, ei loistokkuudessaan), sen ympäri voi helposti pyöräillä. Maan pinta-ala on vain kaksi neliökilometriä, eli tähän urotyöhön ei vaadita suurempaa harjoittelua tai valmistautumista. Pyörällä voikin sitten kätevästi suunnata katsomaan Monacon eri alueita, kuten pastellisävyisten talojen täyttämä Monaco-Ville, La Condamine ja Monte Carlo. Monaco-Villestä löytyy myös historiallinen Palais Princier eli Prinssin Palatsi. Täällä pääsee ihailemaan lukuisia maalauksia ja freskoja, ja pienellä lisämaksulla pääsee myös Napoleon-museoon. Monte Carlon kasino on tietenkin Monacon tunnetuin nähtävyys, ja siellä tulee varmasti yhden jos toisenkin turistin käytyä, vaikkei erityisesti uhkapelaisikaan. Kannattaa huomata, että Monte Carlon kasinoon on tapana pukeutua juhlallisesti, jopa pikkutakkeihin ja iltapukuihin, vaikkei se pakollista olekaan. Monte Carlossa on myös uimaranta, jossa voi lekotella välimerellisestä ilmastosta ja valtion glamourista tunnelmasta nauttien.

Myös Monacon merentutkimuslaitos on yksi tunnetuimmista koko maailmassa, ja siellä pääsee vierailija tutustumaan monipuolisesti erilaisiin mereneläviin, kuten kasveihin ja eläimiin. Museon akvaariossa on yli 300 lajia, joista monet ovat hyvin harvinaisia. Hailaguunissa taas tutustutaan koralliriutan kasvistoon ja eläimistöön.

Vaikka Monacossa voi myös liikkua bussilla, kannattaa nyt kun on mahdollisuus ottaa ilo irti liikkumisesta ja suunnata katsomaan nähtävyyksiä ja muuta menoa pyörällä. Siihen kun ei paljoa vaadita, ja pyöriäkin kun saa helposti vuokrattua. Jos pyörää ei löydy itse Monacosta, yleensä sellaisen saa vuokrattua lähiseuduilta Ranskan puolelta. Tai jos hurjaksi haluaa heittäytyä, mikseipä vaikka lentäisi ensin Nizzaan ja sieltä pyöräilisi Monacoon? Samantien voisi aloittaa pyöräilyn jo Suomesta.. Joka tapauksessa Monacossa kannattaa valmistautua hintavaan majoitukseen, ja jos esimerkiksi Formula1-kilpailut ovat menossa, niin majapaikka kannattaa olla varattuna jo aikoja sitten, tai saattaa jäädä ilman.

Vaikka Monacoon tutustuminen saattaakin tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, ei siihen välttämättä aina ole syystä tai toisesta mahdollisuutta. Ehkä matkabudjettisi saattaa olla juuri nyt liian pieni tai kenties töissä on liian kiireistä matkustamista silmällä pitäen. Haaveillessasi tutustumismatkasta Monacoon voit sillä välin nauttia pelaamisen jännityksestä sivulla Luckynugget.org, josta löytyy suuri valikoima erilaisia pelejä.

Maailman parhaat polkupyörät

Fat_bike

Joillekin ei riitä keskiverto, eikä edes keskivertoa parempi, vaan parasta sen olla pitää. Ja jos pyöräily on todellakin sydäntä lähellä, niin mikä ettei, kannattaahan se nyt hankkia polkupyörä josta on aina unelmoitu. Tässä lista maailman parhaista (ja joistain kalleimmistakin) pyöristä, olkaa hyvät.

1. Giant-pyörät ovat kaikkein arvostetuimpia ja ne pitävät paikkansa Fat_bikekaikenlaisissa top-listauksissa ykkösenä. Tämä taiwanilainen brändi on perustettu vuonna 1972, ja pyöräfanit kautta maailman ovat todenneet näissä pyörissä olevan parhaat ominaisuudet ja paras design.

2. GT taas on tunnettu amerikkalainen merkki, joka tunnetaan korkealuokkaisista maasto-, BMX- ja maantiepyöristään. Näitä pyöriä saa monissa väreissä ja niiden kehutaan olevan oikein tyylikkäitä, eli sopii hyvin myös tyylistään tarkalle pyöräilijälle.

3. Marin-pyörät ovat kotoisin Kaliforniasta, ja sen maastopyöriä saa monissa väreissä ja hienoilla lisävarusteilla. Jotkin Marin-pyöristä ovat myös maailman kalleimpia, joten tällaiset mallit sopivat hyvin heille jotka haluavat vähän pröystäillä.

4. Myös Santa Cruz –pyörät ovat saaneet alkunsa aurinkoisessa Kaliforniassa, ja ne ovat tunnettuja kohtuullisista hinnoistaan yhdistettynä ensiluokkaiseen laatuun ja näyttävään designiin.

5. Scott-pyörät taas ovat sveitsiläistä laatua, ja myös ne ovat huippuluokan pyöriksi varsin järkevän hintaisia.

6. Pohjois-amerikkalainen Kona syntyi vuonna 1988, ja Kona-pyöriä löytyy muun muassa Kanadasta, Sveitsistä ja monista muista maista. Merkin erikoisuutena on erityisesti tytöille suunnatut pyörät, joita saa erilaisissa väreissä ja designeissa.

7. Cannondale on menestyvä pyörämerkki Kanadasta, ja se valmistaa monenlaisia laatupyöriä, joihin ihmisillä on varaakin.

8. Specialized-pyörät ovat saaneet alkunsa vuonna 1974. Suosittuja Specialized-pyöriä löytyy kaikissa hintaluokissa, joten monenlaiset pyöräilijät voivat hankkia itselleen Specialized-pyörän.

9. Trek-merkkiä pidetään maailman johtavana pyöriä ja pyörätarvikkeita myyvänä yhtiönä. Se myy pyöriä myös muilla nimillä, kuten Electra Bicycle Company, Diamant Bikes, Klein ja Gary Fisher. Yhtiö sai alkunsa vuonna 1976 muuan John Burken toimesta, ja on tunnettu ympäri maailmaa.

10. Merida-maastopyörät ovat laadukkaita sekä tyylikkäitä, ja taiwanilaiset pyörät maksavat myös ihan kiitettävästi.

Eli jos on uuden pyörän tarvetta, niin tässä on 10 hyvää vaihtoehtoa merkin valitsemiseen.

Polkupyörien evoluutio

Bicycle_two_1886

Polkupyörän historia johtaa juurensa 1800-luvun alkupuolelle. Ensimmäinen polkupyörän arkkityyppi keksittiin Saksassa vuonna 1817, joka oli ensimmäinen kaksipyöräinen kulkuväline. Ihan ensimmäiset vihjeet polkupyörän keksimiseen löytyvät kuitenkin vuodelta 1493, jolloin Leonardo Da Vincin oppilaan on väitetty tekevän polkupyörän suunnitelmia ja piirustuksia. Tämä tieto on kuitenkin varmistamatonta, eikä sen paikkansapitävyydestä ole todisteita.

Ensimmäiset polkupyörät olivat malliltaan potkupyöriä, eli niitä ei poljettu vaan ajajan piti potkia vauhtia maasta. Tällaisia pyöriä oli paljon käytössä esimerkiksi Pariisissa. Vähän myöhemmin polkupyöriin keksittiin lisätä polkimet, ja vuonna 1866 patentoitiin polkupyörä, jossa oli takarengasta huomattavasti suurempi eturengas. Polkupyöriä joilla ei ole ketjuja ja joidenka polkimet ovat yhdistetty etupyörän vipuvarsiin, kutsutaan velosipedeiksi. Näihin aikoihin polkupyörän etupyörän katsottiin olevan parhaimmillaan mahdollisimman suurena, sillä sen todettiin antavan lisää vauhtia pyörälle. Etenkin kilpailuissa tällaiset pyörät olivat hyviä.

Polkupyörä jossa oli suuri eturengas oli kuitenkin epävakaa ja aiheutti paljon vaaratilanteita, jopa kuolemia. Koska sitä oli hankala pitää pystyssä ja loukkaantumisia sattui helposti, keksittiin uudenlainen turvapyörä. Vuonna 1885 polkupyöränvalmistaja John Kemp Starley toi markkinoille Rover-polkupyörän, jossa ensin etupyörä oli vain hieman takapyörää suurempi, ja sittemmin niiden molempien koko vakiintui samaksi. Rover-pyörissä oli myös ketjuveto ja poljinkoneisto oli sijoitettu pyörän runkoon ja voimansiirto takapyörään. Näin Bicycle_two_1886pyörällä ajaessa oli helpompi pitää tasapaino, ja liikkeelle lähtö sekä pysähtyminen olivat myös huomattavasti turvallisempia. Kun pyörään keksittiin vielä ilmatäytteiset renkaat, se levisi ympäri maailmaa.

1900-luvun alussa polkupyörä kehitettiin jo melko nykyaikaiseksi, eikä suuria teknisiä läpimurtoja enää tapahtunut, vaan polkupyörien uudet ominaisuudet liittyivät enimmäkseen materiaaleihin, jousitukseen, vaihteisiin ja jarruihin. Kaksipyöräinen nojapyörä kehitettiin vuonna 1932, ja sillä voitettiinkin pyöräilykilpailuissa muut mennen tullen, joten nojapyörien käyttö kilpailuissa kiellettiin. Sitten nojapyörät unohdettiinkin melkeinpä näihin päiviin asti, kunnes 1980-luvulla alettiin valmistaa niitä teollisesti. Esimerkiksi Hollannissa ovat nojapyörät yhä enemmän suosiossa, ja usein niissä on myös sateelta suojaavat katteet. Maastopyörät taas keksittiin 1970-luvulla, kun joukko nuoria sanfranciscolaisia keksivät ajaa vuoren rinnettä alas moottoripyörillä. Tämä kiellettiin eroosion takia, ja moottoripyörät korvattiin mahdollisimman raskailla ja suurilla polkupyörillä, joilla vain ajettiin mäkeä alas, ja ylös mentiin kuorma-auton kyydillä. Ja sitten alettiin suunnittelemaan maasto-oloihin sopivia pyöriä, joilla voi ajaa pitkin Kalifornian kukkuloita.

Maailman ympäri pyöräily

Loaded_touring_bicycle

Pyöräillen maailman ympäri – siinäpä vasta tavoite. Ei se kuitenkaan mahdotonta ole, kuten meille on näyttänyt useampikin innokas pyöräilijä, nuorin 19-vuotias. Ja ketäpä ei tällainen uroteko kiehtoisi, varsinkin kun nykyajan kiireisessä maailmassa kaikki tehdään nopeasti, säntäillään sinne ja Loaded_touring_bicycletänne eikä keskitytä mihinkään. Pyörän selässä maailmaa ehtii nähdäkin, ja siinä tulee oltua kosketuksissa luontoon ja omaan itseenkin ihan eri tavalla. Ja jos intiaaneihin on uskomista, pysyy sielukin aina matkatessa mukana kun ei mene hevosta kovempaa.

Tietenkin jos koko maapallon läpi ympäri haluaa mennä, on meri jossain vaiheessa ylitettävä jollain muulla keinolla, muuten matka voi käydä pyörällä. Esimerkiksi Alastair Humphreys pyöräili maapallon ympäri neljässä vuodessa, matkaten 60 maassa ja 5 mantereella, yhteensä 46 000 mailin verran. Tästä seikkailusta hän on kirjoittanut kolme kirjaakin, joten siihen kannattanee kaikkien asiasta kiinnostuneiden perehtyä.

Kaikille pitkille pyöräretkille, puhumattakaan maailman ympäri pyöräilemisestä, tulee valmistautua huolellisesti. Riippuen suunnitellun seikkailun pituudesta, fyysiseen valmistautumiseen voi mennä vuosiakin. Lääkärillä kannattaa käydä puhumassa suunnitelmista ja kysyä lääkärin mielipidettä, jos onkin jotain joka tulee erityisesti ottaa huomioon omassa kunnossa ja kestävyydessä. Päivittäinen pyöräily on rankkaa, ja olosuhteet maailmanympärimatkalla vaihtelevia. On nimittäin ihan eri asia taivaltaa pyörällä kuumassa ja kosteassa ilmastossa kuin vaikkapa Suomen ilmastossa, vuorinousut ovat rankkoja ja toisaalla taas lumimyräkät yllättävät. Myös rahaa kannattaa varata matkaan riittävästi, ihan jo syömistäkin varten. Vaikka suunnittelisikin nukkuvansa enimmäkseen teltassa, joskus on hotellimajoituksellekin paikkansa, ja hätätilanteisiin tulee olla varautunut. Ja tietenkin myös pyörä pitää valmistaa rankkaan hommaan, ja sen peruskorjaukset kannattaa oppia itse tekemään, ja välineet kantamaan mukana. Että pääsee sitten ihmisten ilmoille, jos pyörä väsähtääkin keskellä asumatonta seutua.

Maailman ympäri pyöräilemisestä löytyy paljon tietoa netistä esimerkiksi keskustelupalstoilta, ja eri maiden pyöräilyoloihin kannattaa myös perehtyä ennen sinne suuntaamista, vaikka olisikin lyhyemmälläkin pyöräilyretkellä. Jotkut maat ovat tunnettuja kulkukoiristaan, jotka mielellään lähtevät pyöräilijöiden perään, kun taas joissain maissa ei pyöräilijää kovin hyvällä katsota, eivätkä autot anna tilaa yhtään. Myös teiden kuntoon kannattaa perehtyä reittejä valitessa.